Byabäckenin-laaksossa oli komeat maisemat, joita Jennan kanssa ihastalimme - suuria, jylhiä kallionkielekkeitä, huimankorkuisia kuusipuita ja paksuja sammal,- ja jäkälämättäitä, kanervikkoa ja suomaiseman pienempiä mäntyjä. Maanalle karkaavia puroja ja pieniä putouksia. Luna nappasi osaksi matkaa egokepin leukoihinsa ja kiikutti sitä ylpeänä mukanaan. Bullineidin viime juoksujen aikaa ei Akua paljoa kiinnostanut hyvät tuoksut, vaan tällä kertaa herra hoksasi jotain uutta kaverissaan - tämähän on kuin onkin nainen! Sitten vain perässä juoksemista lemmenkipeänä, korvien pesua ja leikittämistä. Ihanaa, tyttö! Tehdään pentuja! "Eikä tehdä!" Kuului emännältä tiukka vastaus ja lupasin viskoa piskiä kävyillä, jos menee liian kierroksille.
Päästiin takaisin isommalle tielle ja mietittiin mihin sitten suunnattaisiin. Meillä olisi tällä kertaa aikarajoitus, kummallakin olisi menoa kello kahden jälkeen, joten päätettiin vielä yksi kunniankierros tehdä, eihän noista metsistä haluaisi ikinä lähteä pois niin hyvällä säällä ja ilman muita vastaantulijoita. Kävimme katsomassa sitten Fallträskin pientä suolampea korkeuksista. Sieltä löytyi myös käyttökelpoinen lavu telttoineen, retkipöytineen ja nuotioineen, ehkäpä sitten toisella kertaa otetaan taas eväät mukaamme. Matalikossa sujahti jokin musta lintu, ehkä palokärki tai mustarastas.
Kävelimme sitten aikamme kosteikon reunaa pitkin, ennen kuin näytimme tulevan jo jonkun ihmisen tontille halkovarastosta ja kaivosta päätellen. U-käännös ja kohti parkkipaikkaa. Tulihan sitten kahdentoista maissa muutama retkeilijäkin vastaan myrskyn kaatamien puiden keskellä, että ihan hyvään aikaan näytimme olevan liikenteessä. Automatkan kotiin sai mukavasti kuunnella Akun itkua, kun morsio joutui matkustamaan takapenkillä ja kotona ukko on sitten niin maansa myynyt kuin olla ja osaa. Itse riensin suihkuun nopean aterian jälkeen ja nyt pitäisi alkaa kaunistumaan leffailtaa varten. Äidin kanssa katsomaan uusinta Sherlock Holmesia ja hieman ehkä shoppailemaankin. Toivottavasti tällainen kiva sää pysyisi jatkossakin, niin pääsisi taas tutkimaan Sipoonkorpea.