Shake up Christmas

Nyt se sitten tuli. Joulu. Enää puoli vuotta juhannukseen, pitää alkaa vähentämään vaatteita eteisestä!

Sain kunniallakin ostettua joululahjoja muutamille suht pienellä budjetilla, muutamille maalasin taulut. En ole kuukausiin edes koskenut puuväreihini, joten aluksi tuo värittely hieman tökki, mutta innostuinpa koko yön maalailemaan. Pitää ottaa tavaksi pari kertaa kuussa väritellä puuväreillä tai vesiväreillä, ruoste lähtee käsistä.

Aatonaatto vietettiin isän ja Riitan luona, hyvää ruokaa syöden ja velipoikia nähden. Katselimme hupsua satyyrikomediaa telkkarista, joimme teetä ja kahvia, katselimme mukanani tuomani James Cameronin Avatarin ja löhöilimme muuten vain yöhön asti. Kotiin tullessa päätin maalailla koneella hetken ja hups, kello oli jo ties mitä. Turhan sitä enää nukkumaan kun energiaakin oli, joten pääten ruveta väsäilemään kämppikselleni oikeaa jouluaamiaista, vaikka riisipuuro olikin korvaantunut omenakaurapuurolla. Puuron ja limpun jälkeen Laura lähti töihin ja minä painuin pehkuihin muutamaksi tunniksi. Sitten taas ylös ja siivoamaan. Jokin joulutunnelma pääsi puraisemaan sittenkin, vaikka en muuten näistä pyhistä välitä.

Kun isän luona taas piipahdettu haukkaamassa piparkakkuja, tervehtimässä Riitan lapsia ja lapsenlapsia, ja todistamassa iskän pukeutumista joulupukin asuun, kotiin taas itse syömään kinkkua ja katkarapusalaattia ja bataattilaatikkoa. Nam nam. Lahjoja revittiin innolla ja naureskellen. Suklaata, leffalippuja, lahjakortteja, kulhoja, kirjoja ja kylpytakkia myöhemmin löhöilemään sohvalle katsomaan telkkarista huuhaata. Yhdessä vaiheessa rupesin ihmettelmään, kun kynttilät haisivat niin voimakkaasti ja menin katsomaan eteiseen - siellähän lipaston päällä roihusi iloisesti koko kynttelikkö, kun tuli oli napannut muovisista kynttiläkoristeista kiinni. Parin kiljahduksen jälkeen tajusin heittää märän rätin liekkien päälle ja säikähdyksen jälkeen rävähdin nauramaan. Olkaa nyt helkkari vieköön varovaisempia kynttilöiden kanssa kuin minä. Pöytään paloi muutama musta läikkä ja kynttelikkö meni pilalle, onneksi pahempaa ei käynyt.

Kunhan siitäkin tuli-episodista oltiin päästy, aika istahtaa taas telkkarin ääreen. Huomenna on tarkoitus mennä äidille joulupäiväksi rääppiäisiin ja leffoja katselemaan, viimeinen lahjakin saamatta. Maanantaina suunnittelimme Jennan kanssa suuntaavamme jälleen Sipooseen, tällä kertaa pohjoispuolelle. Saa nähdä mitä jännää siellä tapahtuu, suohon uppoamista vai hirviin törmäämistä. Tiistaina sitten EHKÄ menen amstaffi-tapaamiseen - kyllä, olen viimeinkin saanut valittua seuraavan koirani rodun, joka on amerikanstaffordshirenterrieri. Kova ja paineensietokykyinen harrastuskoira, jossa yhdistyvät kaipaamani luonne ja ulkonäkö. Rodun terveyspuoli huolestuttaa hieman, joten pitää tarkoin valita yhdistelmä, joka sopisi minulle agilityyn ja muihin koiraharrastuksiin. Ehkä minulla jo vuoden päästä olisi taikinanaamainen tyttöpentu sylissäni. Töihin siis!

Hyvää ja rauhallista Joulua 2011 ja seuraavaa Uutta Vuotta 2012!