Tänään otin kääkät mukaan aamulenkille. Säätiedotus oli luvannut puolipoutaista, joten äkkiä kamera laukkuun ja namit taskuun ja menoksi, mutta taivas pysyi kuin pysyi pilvisenä ja synkkänä. Vuosaarenhuipulla oltiin rakentamassa teitä, joten suunnitelmat sinne menosta kariutuivat ja lähdimme piskien kanssa harhailemaan kohti Talosaarta. En tahtonut lähteä kamalan kauas, sillä eilen hammaslääkärissä ikeneen ruuvatut ruuvit saivat pään yhä särkemään. Menimme siis Porvarilahden metsänyppylälle bongailemaan lintuja. Tuli nähtyä palokärki, laulujoutsenia, punatulkkuja, sinisorsia, hömö,- ja tali,- ja sinitiaisia, sekä kookas ruskea eläin, ehkä saukko tai majava tai piisami, joka pujahti rannasta veteen meitä pakoon. Pellonreunassa näimme variksia ja vihervarpusia, ruokokaislikossa kuului pyrstötiaisen "tii-tii-tii" ja valkea, pyöreä lintu pyrähti ohitsemme näkymättömiin kuusimetsään. Oli mukavaa pitkästä aikaa seuraa lintuja, nuorempana kun viihdyin kiikarin ja lintukirjan kanssa metsissä yhtä paljon kuin nykyään koirien kanssa.
Reikäisen saappaan taas hörppiessä vettä päätimme kääntyä takaisin kohti kotia, ennen kuin säätiedotuksen ehkä lupaama lumisade alkaisi. Pääsimme parahiksi bussipysäkille kun märät hiutaleet alkoivat putoilemaan ja kotiin tullessa nyt ikkunasta katsoessa taivas on valkeana lumesta. Vielä pitäisi jaksaa lähteä huskyen kanssa puistoilemaan. Ei kun nappia naamaan ja vaatetta niskaan. Ehtisiköhän sitä syödä ensin?
Tänään otin kääkät mukaan aamulenkille. Säätiedotus oli luvannut puolipoutaista, joten äkkiä kamera laukkuun ja namit taskuun ja menoksi, mutta taivas pysyi kuin pysyi pilvisenä ja synkkänä. Vuosaarenhuipulla oltiin rakentamassa teitä, joten suunnitelmat sinne menosta kariutuivat ja lähdimme piskien kanssa harhailemaan kohti Talosaarta. En tahtonut lähteä kamalan kauas, sillä eilen hammaslääkärissä ikeneen ruuvatut ruuvit saivat pään yhä särkemään. Menimme siis Porvarilahden metsänyppylälle bongailemaan lintuja. Tuli nähtyä palokärki, laulujoutsenia, punatulkkuja, sinisorsia, hömö,- ja tali,- ja sinitiaisia, sekä kookas ruskea eläin, ehkä saukko tai majava tai piisami, joka pujahti rannasta veteen meitä pakoon. Pellonreunassa näimme variksia ja vihervarpusia, ruokokaislikossa kuului pyrstötiaisen "tii-tii-tii" ja valkea, pyöreä lintu pyrähti ohitsemme näkymättömiin kuusimetsään. Oli mukavaa pitkästä aikaa seuraa lintuja, nuorempana kun viihdyin kiikarin ja lintukirjan kanssa metsissä yhtä paljon kuin nykyään koirien kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti