tiistai 6. joulukuuta 2011

Ei tule niin pimeää

Jos sä pyydät mä tuun,
jätän pois kaiken muun.


Hyvää itsenäisyyspäivää itse kullekin suomenkansalaiselle!

Minua ei pahemmin kiinnosta töllöttimestä minkään maailman pukujuhlat, joten vietin illan muokkailemalla tämän päivän kuvia ja viemällä pikkukoirat ulos reippaalle lenkille. Muistan sen ajan, kun olin todella laiska ulkoiluttamaan edes omaa koiraani, hyvä kun sai sen 1 h vietettyä ulkona sen kanssa, ja tänään tehtiin Jennan, Lunan ja Akun kanssa viiden tunnin lenkki Sipoonkorvessa ja tunnin lenkki Kontulassa kääkkien kera. Voisiko minua jopa liikunnalliseksi ihmiseksi sanoa?

Reissua varten sain herättyä ajoissa, vaikkakin tokkuraisena ja pyörin koko aamun kämpässä ihan puoliunessa, niin että epähuomiossa päädyin jättämään varasukat, avaimet ja puhelimen kotiin ovesta ulos juostuani bussipysäkille. Olinpas taitava.

Mutta ihana yllätys odotti ulkona! Nimittäin ensilumi ja pieni rapsakka, yhden asteen pakkanen. Ihanan valoisaa ja raikasta, ja unohtumisista huolimatta päätin olla koko päivän hyvällä tuulella. Autolla sitten hurautettiin Jakomäestä kohti Sipoota, tällä kertaa päätimme mennä kansallispuiston eteläpuolelle Sotunkin suuntaan, joten Jenna pysäköi auton Flatbergeteen ja lähdimme siitä sitten erittäin huonoja pitkospuita pitkin kulkemaan etiäpäin. Kävi nopeasti ilmi, että olisi hyvä ottaa kartta mukaan, joten se on ehdottomasti seuraavan reissun perustarvike.

Tiet olivat vetisiä ja mutaisia, ja saimme hieman improvisoida kulkemista, mutta ainakin piskeillä oli hauskaa. Lunaa ei paljoa raparallin harrastus haitannut vaan likka veti tyylillä syvimmätkin lätäköt ja ojat. Aku oli tavallinen omantunnonarvoinen itsensä ja jolkotti perässä hitaammin.

Vastaan tuli sitten Storträskin lampi, jota ihailimme ensisilmäyksellä. Lunakin halusi ihailla lampea lähempää, joten syöksyi sitä katsomana bullterrierin säkenöivällä nopeudella - ja humps! Suoraan lammen pintaan jäätyneen lumen ja jään lävitse äkkisyvään. Ei siinä tullut paljoa ajateltua, kun heitin jo repun selästä ja juoksin koiran perään sen vedestä noukkimaan. Totta kai saappaat päättivät hörpätä ison annoksen raikasta vettä ja sain kävellä loppumatkan kalamaljat kengissä. Eipä se tahtia haitannut, sillä maisemat olivat komeat!


 Muutamaa kalastajaa lukuun ottamatta emme nähneet retken alussa ketään. Eläimetkin pysyivät piilossa, ainoastaan jousiampujille tarkoitetut eläinpatsas-maalit eivät säikähtäneet tiehensä. Palokärki taisi olla ainoa elävä otus pökertyneen hyttysen lisäksi, joka tuli vastaan.

Kunhan olimme kiertäneet ensimmäisen "ei me mitään eksytty olla" -reitin kallioita ja vesakoita pitkin, päädyimme takaisin lammen suuntaan ja tällä kertaa päätimme kiertää sen ympäri. Luna päätyi menemään pitkospuita hihnassa, mikä taisi olla ihan hyvä idea. Ei ollut koira saanut vedestä traumoja, olisi meinaa halunnut pulahtaa toisenkin kerran! Löysimme evästauolle hyvän paikan ja koiratkin saivat murkinaa. Ilma oli alkanut lauhtua ja vettä ripotteli puista niskaan oikein kunnon kuurojen muodossa, joten välillä sai ihan kameraansa varoa. Ah, minulla olikin uusi objektiivi mukana, EF 70-300 mm 1:4 - 5.6 USM. Sanoisin, että tykkään ja hirmuisesti. Piirsi varsin kelvollisesti metsässä ja pilvisellä säällä, varmasti vielä paremmin auringonpaisteessa.

Kunhan eväät oli syöty, jatkettiin matkaa, ettei vilu ehtisi tulla. Oli aika tehdä toinen "me tehdään oma polku" -kierros seuraamalla jousiampujien patsaseläimiä. Ensi kerralla kyllä lähdetään semmoiseen paikkaan, jossa kiertoo kunnon reiti, eikä haahuilla kanervamättäillä ja pusikoissa ihan miten sattuu. Se kartta, kartta...

Olihan se sitten niin, että alettiin me emännät jo vähän väsyä ja koiratkin näyttivät tehneen jo mielestään tarpeeksi tarpomista nuoskalumessa. Lähdettiin etsimään reittiä takaisin Storsträskille. Kaunis päivä oltiin kumminkin kulutettu oikein edukseen ja kaikki olivat hyvällä tuulella kömmähdyksistä huolimatta. Seuraavalla reissulla ollaan entistä viisaampia ja minullakin on jalassa kunnon kengät eikä mitään pilipali-Seppälän kumppareita. Ja paksut villasukat.



Lisää kuvia täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti