tiistai 3. maaliskuuta 2015

Vuoden ensimmäinen linturetki

Viikkiin, nimittäin. Talvi nimittäin päätti antautua lauhalle tuulelle ja näyttää Helsingissä tiputtaneen asteet pysyvästi nollan lähelle, hentoja yöpakkasia lukuun ottamatta. Sää on ollut harmaata, märkää ja vetistä, lumi sulaa vesisateiden myötä ja lammikoita ja puroja on syttynyt sinne tänne. Hetken mielijohde johti minut ja manssit Vanhankaupungin puhistamon juurille ja lähdimme seuraamaan koskea kohti Pornaistenniemeä ja Viikkiä. Metsä oli sakea tiaisten ja varpusten sirputusta, vihervarpuset, sinitiaiset ja mustarastaat ovat ainakin täydessä keväässä, etsivät ruokaa maasta ja pomppivat terhakkaasti ihmisten jaloista pois.


 Kunhan sain manssit järjestykseen ja sovittua yhteisen etenemisnopeuden, niin johan alkoi tapahtua. Hentoinen nokankoputus paljasti pikkutikan napsuttelemassa rannikon leppiä ja kauempana ruovikosta lehahti iso musta palokärkirouva. Talitiaiset syrisivät närkästyneinä ja yrittivät ajaa meitä mustine laatikkoineen pois, jokohan oli pariskunta reviirinsä valinnut ja liekö pönttökin jo varattu kevään ensimmäistä poikuetta varten. Jatkettiin matkaa. Metsässä tuuli ei päässyt kylmettämään sormia ja keväänmerkkien etsiminen tapahtui verkkaisesti. Koirat haistelivat remmissä kävelylankuilta käsin lammikoita ja Marvel keräsi keppejä sitä mukaan kun edettiin kohti lahdenrantaa. Lammassaari houkutteli, mutta jätettiin tällä kertaa välistä, koulu kutsui kumminkin iltapäivällä. Käväistiin kumminkin tarkkailukodassa hengähtämässä. Hiljaista oli jäätyneellä rannalla, ruokot huojuivat vain hiljaa tuulessa. Mutta muutama kuukausi ja ranta on täynnä elämää sinisorsista taveihin ja nokikanoista kerttuihin ja sirkkalintuihin.


Sinitiaiset ja varpushaukka tulivat tutuiksi koivujen reunustamalla polulla kohti Viikkiä. Yhtä lenkkeilijää lukuun ottamatta saimme tallustella puolitoistatuntia yksiksemme. Koirat saivat ottaa 10 min spurtin hihnasta irti ja otin muutaman pakolliset poseerauskuvat, ennen kuin kytkin takaisin. Onneksi oli muuten nastat kengissä, oli meinaan liukasta! En olisi puoliakaan teistä päässyt eteenpäin ilman noita irrotettavia liu'unestoja. älykätevät. Peltojen välissä oli hieman sulampaa ja pääsi etenemään ihan hyvää vauhtia. Muutama bongaaja tuli siellä vastaan, mutta alkoi kello näyttää jo sen verta, että mentiin ohi kyselemättä havaintoja. Muutamia vesitippoja ripotteli päälle ja kiristettiin tahtia entisestään, ennen kuin nähtiin Etu-Viikin pelloilla jotain valkoista - laulujoutsen perhe! Johan olivat ajoissa, mutta tuskin turhaan, pellot olivat lähes sulia ja ruokaakin oli varmasti mukavasti. Samalla kun kierrettiin vanhan raitiotien suojiin, töyhtöhyyppä naukaisi kiersi Taka-Viikin pelloille. Tiiran mukaan sillä olisi jo pari kaveria siellä, kiurujakin nähty. Kohta ne tulee västäräkitkin...

Sain kuvattua joutsenperheen ja lähdimme hyvillä mielin kohti bussipysäkkiä. Kolmen tunnin reissunaikana saldo oli varsin miellyttävä. Uusi reissu pian! Foreca lupailee aurinkoa reiluja plusasteita ensiviikolle, malta odottaa!

Viikki 23.2.2015 klo 8.30 alkaen

Naakkoja
Variksia
Pikkuvarpunen ♂
Sinitiaisia
Talitiaisia ♂ ♀
Varpusia ♂
Mustarastas ♀
Sinisorsia ♂ ♀
Pikkutikka ♂
Palokärki ♀
Viherpeippoja ♂ ♀
Tikliä
Harakka
Töyhtöhyyppä
Varpushaukka ♂
Laulujoutsenia ♂ ♀
Kottaraisia