My december

Joulukuuta on mennyt jo viisi päivää, enkä ole päivitellyt blogia! Johtunee paljolti siitä, että sää on ollut kurja ulkona kuvaamiseen ja aiheet täällä kotona alkavat loppua kesken - viihdyn muutenkin enemmän ulkona kuvaamassa luonnon elementissä kuin katsella kameran lävitse karvaa keräävää olkkarinmattoa ja kissojen repimiä nojatuoleja.

Viikonloppuna oli Helsinki Winner ja Voittaja 2011 -näyttelyt Messukeskuksessa! Siellä riitti nähtävää ja koettavaa, kerron lisää siitä seuraavassa kirjoituksessa kunhan saan kaikki kuvat muokattua. Isäni 50 -vuotispäiviä niin ikään juhlittiin lauantaina, niistäkin materiaalia myöhemmin.

Joulukuun ensimmäisenä maanantaina Helsinki sai ensilumensa; raekuuroa, räntää, jäätä ja vettä taivaan täydeltä hyytävinä kuuroina juuri siihen aikaan kun oli liikenteessä, ensin hakemassa Arabianrannasta uutta kameranputkea (joululahja itselleni) ja sitten viemässä koiria lenkille. Hyi, yök! Litimärkä aluspaitaa myöten ja Akuakin hytisytti sadehaalarista huolimatta. Päätimme lenkin jälkeen tulla kuivattelemaan meille kääkkien kera, kun Akukin jouti lämpimään suihkuun. Lumikaan ei tietenkään jäänyt maahan vaan suli pois nopeammin ennen kuin siitä ehti iloita. Oikeita pakkasia ja lumisadetta odotellessa.

Tässä on käynyt yhtä sun toista väkeä kylässä, myös Luna kera omistajansa. Lunan seurassa ei ole koskaan tylsää, mutta koira kyllä korvaa koheltamisensa olemalla nätti ja suloinen! Oli yhtä kärsimystä olla sunnuntaina katsomassa bullterriereiden kehää junnujen kohdalla; siellä olisi voinut Lunakin olla! Penteleen hampaat! (Lunallahan siis oli sen verta paha yläpurenta, että alakulmurit jouduttiin poistamaan).

Sitä aiemmin olin Akun kanssa Senaatorintorilla seuraamassa koirien joulusiunausta - saipa pappakoirakin pyhät vedet niskaansa ja sille lausuttiin muutama sananen. En ole edes uskonnollinen ihminen, joskin voin myöntää uskovani jälleensyntymään jossakin merkityksessä. Jumalat ja Jeesukset menevät vähän yli hilseen, mutta jokainen taplaa tyylillään, eikä minulla ole siihen mitään vastaan sanomista. Ainakaan niin kauan, kun asiaa ei tuputeta eikä toisten omaa uskoa tai sen puuttumista mollata.

Huomenna ollaan aamulla lähdössä Jenna&Luna -tiimin kanssa Sipoon metsiin tarpoamaan eväiden ja kameroiden kanssa. Pyritään viihtymään korvessa niin kauan kun sää sallii, valoa riittää ja polvet jaksaa. On kyllä kieltämättä ollut käpyinen olo näyttely-viikonlopun jälkeen kun saanut kävellä niin helkkaristi ja seistä ja polvistella kuvatesssa, että polvet ovat laulaneet hoosiannaa. Mutta pakkohan sitä on mentävä, Jennallakin on vapaapäivä koulusta itsenäisyyspäivän takia. Täyttikö se Suomen itsenäisyys 94 vuotta? Ollaan me pikkuisia vielä. 100 -vuotispäivillä pitää sitten repäistä. :)

Mutta taidan lähteä keräämään voimia huomista patikoimista varten, joten yöt! Päivitän tällä viikolla blogia enemmän takautuvien tapahtumien tiimoilta. Alhaalla olevassa kuvarivissä keskeltä löytyy kahdeksankuinen Sora-teinimme. Komeankaunis kääkkä on Robi.