Party rock anthem

Party rock is in the house tonight!
Everybody just have a good time!

Shotti-bingoa

Joulukuusemme

 Pikkujoulut on nyt meidän talossa vietetty ja hullun kivaa oli! Kunhan parin vieraan alkukankeudesta päästiin ja lisää väkeä lappasi sisään, niin jokainen vieraskin kasvo alkoivat lämmetä toisilleen, hyvät ruuat maistua ja ilojuomat kaatumaan mukeihin. Musiikki soi ja juttua riitti. Shotti-bingo oli kova juttu, ja ihmiset alkoivat olla todella iloista porukkaa siinä vaiheessa! Ennen kuin lottoemäntämme otti bingopallonsa esiin kaiken kansan nähtäväksi, kämppä oli vielä suhteellisen siistissä kunnossa. Vaan eipä ollut tunnin leikki-session jälkeen! Mutta jälkikaaos taitaa kuulua kotibileitä seuraavaan päivään.

Itse viihdyin ruuan ääressä ja kameran takana. En ole koskaan tykännyt olla kuvattavana, tiedä minkälaisen ilmeen tekisi ja suussa kiiltävät hammasraudat lisäävät inhoa hymyillä. Sen sijaan kuvattavia osaan komentaa ja käskyttää poseeraamaan tai olla poseeramatta, silmät auki ja lämmintä hymyä, hieman kaulaa esille ja päätä kenoon, kiitos! No ei nyt sentään, parhaimmat kuvat tulee kun ihminen ei edes tiedosta olevansa kuvattavana.

Bileissä on aina pääasia, että kaikilla on hauskaa. Se on itse asiassa haastavaa puuhaa, kun kavereita on parisenkymmentä ja kaikille pitäisi ehtiä vähän jutella, muistaa olla meiningissä mukana, vahtia, että ruokaa riittää, ja että paikat pysyvät jokseenkin siisteinä, ajatella (meluisia) naapureita ja yhä sun toista. Onneksi kämppikseni on loistava emäntä.


Kivaa minulla ainakin oli! Olin pitkälti koskematta alkoholipitoisiin juomiin ja nautin coca-colana raakana, vaikka lankesinkin kaverin suklaashottiin. Mutta yhtä lailla päädyin danssaamaan LMFAOn tahtiin hulluna, juttelemaan kiivaasti koirista ja kameroista ja olemaan hyvissä fiiliksissä. Häkeltävää, hauskaa voi pitää ilman viinaakin? Olen näemmä tulossa vanhaksi...

Mutta kiitos kaikille vieraille paikan päälle tulemisesta! Ensivuonna taas uudestaan. ♥

Deck the rooftop

Joulunodotus alkaa huushollissamme.

26.11 meidän koti järjestää vuosiperinteeksi muodostuneen pikkujoulut, ja tänään juhlaa on edistetty siivoilemalla ja leipomalla. Akukin sai kerätä omat lelunsa lelukoriin, vaikka meinasikin, että jokaisella pehmolelulla ja pallolla olisi voinut vähän pistää leikiksi, eikä suinkaan pistää pois näkyvistä! Pappakoira lähtee tänään myöhemmin kyläilemään kämppikseni äitille, jotta ei stressaannu liikaa meluavista juhlijoistamme. Itse en ole vielä kovin juhlatunnelmissa, sillä viime kerralla alkoholia maistellessani sivistyneessä, tai vähemmän, seurassa, minua kohtasi kaamea sunnuntai. Ja vielä ensimmäistä kertaa elämässäni. Olin järkyttynyt ja nyt kammoan pelkkää sanaa "koskenkorva" ja "appelsiinimehu".

Mutta ehkä huomiseen mennessä uskallan maistella vähän glögiä ja muutaman mukillisen mustikkaboolia.

En ole mikään kovin iso jouluihminen - joulu oli kiva, kun oli koko perhe yhdessä tai kun kävimme mummolassa Ylitorniolla. Siellä oli hieno joulu, lumikinokset itsesi korkuisia, suunnaton tähtitaivas ja paukkuvat pakkaset. Oli joulusauna, iso aito kuusi, yöllä lämmitettiin glögiä vanhassa kahvipannussa ja ulkokuistille jätettiin tontuille omat piparkakut. En ollut enää edes kovin nuori lapsi, 14-15 -vuotias, mutta silti se tuntui oikealta joululta.

Ei täällä Helsingissä samaa tunnelmaa saa, etenkin kun ulkona on kahdeksan astetta lämmintä ja vettä sataa niskaan. Päivällä oli niin synkkää ja harmaata, että luulin auringon pudonneen kokonaan taivaalta. En edes pidä lumesta tahi talvesta, mutta tämä pitkälle jatkuva musta syksy on vielä kamalampi.

Kämppis on vähän liiankin joulutunnelmissa, koristellen jo pienen pöytäkuusemme ja kysellyt joululahjojen perään jo kuukausi sitten. Minä en ole ostanut tai miettinyt ainuttakaan lahjaa. Ehkä olisi jo aika. Kai se viimeistään huomisten pikkujoulujen aikaan jysähtää, että jouluun on enää alle kuukausi.

Laitan sunnuntain jälkeen kuvia juhlistamme. Kuka tietää, ehkä minutkin nähdään vaaleanpunaisessa tonttulakissa!