Uuuh, semmonen viikonloppu sitten! Lauantaina ei meinattu millään päästä etenemään ajoissa ensin tien päälle kohti Touhikotin metsiä eikä sitten millään meinattu päästä kehään, kun tuomari Jetta Tschokkinen oli todella perusteellinen ja tarkka arvosteluissaan. Hän vietti pitkän pätkän jokaista koiraa tiiraillessaan ja pikku hiljaa minulle alkoi avautumaan millainen tuomari hän oli - huhujen mukainen, tiukka ja omanlaisensa. Hienon, kattavan arvostelun hän kirjoitti jokaiselle koiralle ja valitsi tällä kertaa isommat koirat pienempiä paremmiksi. Merlinin veli oli hienosti VSP ja saman talouden narttu puolestaan ROP. Korjasimme toisen EHn Merlinin näyttelymeriitteihin, mutta eipä tuo haittaa! Tässä on monta monituista näyttelyä tulossa, tänään ilmoitin herran toukokuulle Helsingin kansainväliseen näyttelyyn, Royal Canin Showhun. Tarkka käytöksestä, joka Merlinillä on lähes aina rauhallinen ja ystävällinen sekä turkista, jonka uskon parantuvan parin kuukauden aikana hurjasti. Käyttää kuulemma myös mittakeppiä sen verta, että en usko pienemmän uroksen haittaavan silmää.Merlinin näyttelyarvostelun lauantailta voi lukea täältä. Papu sai myös EH:n ja kaverin jackrusseli puolestaan tavoittelemansa agility-H:n. Nyt he voivat huoletta tavoitella agilityvalion titteliä!
Muu lauantai meni täysin sohvakoomassa ja sunnuntaina sitten Mira suuntasikin töihin. Minut tuli noukkimaan Jenna. Myös Aku oli tullut kotiin hoitokodistaan! Pappa oli vähän tuhdissa kunnossa, ja vaikka menettikin vähintään pari kiloa turkin klippaamisessa, niin laihdutuskuurille se joutuu, raukka. Tuulitucca pääsi niin ikään rallattelemaan radalle ja ai että vanhalla oli hauskaa mennä, vieläkin hymyilyttää. Edustimme manchesterinterriereitä peräti kolmen koiran verran!
Jälkeenpäin käväsimme vielä pellolla heittelemässä koirille palloa ja ottamassa kuvia, ja mukava sunnuntai alkoikin olla pulkassa. Merlin ei saanut Nuka-manssia innostumaan kovista leikinyrityksistä huolimatta, saattoi olla kylmästä kirsusta takapuolessa asian kanssa jotain tekemistä toki, vaikka aikas nätistihän tuo oli. Jenna tuskailee bullinsa yhtäkkisen pyöreiden ja massan kanssa, eikä osaa päättää onko neiti lihonnut vai ei, mutta ajatteli silti kokeilla kevyempää ruokavaliota hetken. Lunan vanhemmat ovat kummatkin kuulemma pyöreä,- ja vankkarakenteisia, joten ehkä neljä vuotta täyttävä tiikeri jatkaa vain sukunsa muotoja. Minä taas pohdiskelen onko Merlin liian laiha ja kapea, mutta lohdutettiin, että Mer on edelleen kukkakeppivaiheessa ja kasvaa ja täyttyy vielä vuoden pari. Kai se on vaan maltettava odottaa!
Illalla oli vielä uudestaan käynti Ojangossa agilitytreeneissä. jotka nekin menivät oikein mukavasti. Tarvitsemme vielä vahvuutta ja varmuutta juoksukontakteille ja pitää alkaa harjoittelemaan edestä leikkausta kepeille. Kepit tarvitsevat edelleen myös lisää vauhtia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti