Ei tämä ihan ruusuilla tanssimista ole ollut. Puolikuntoisena töissä ei ole tehnyt flunssalle löpöä, eikä yskimiselle ole näkynyt loppua. Eilen sitten tuli tuomio keuhkoputkentulehduksesta, plääh. Apteekkiin pitäisi itsensä jaksaa kuljettaa hakemaan troppia, koska huomenna Lauraa odottaa paatti satamassa ja seilaamme hetken merellä Miran kanssa.
Meren kun mainitsin, kävin tuossa hetki sitten kävelemässä Lauttasaaren pohjoiskaaren rannalla. Jäät ovat lähes sulaneet ja tilalle on tullut lokkiparvia, isokoskeloita ja telkkiä. Mahtaa niilläkin olla nyt hyvät oltavat siellä lumisateen keskellä... niin se luonto vaan yllättää. Uutta kevättä odotellessa, että pääsisi kuvailemaan ja seuraamaan lintujen muuttoa enempi. Viikkiin ja Kallahdelle, ja Suomenlinnaan ja Marjaniemeen...
Koiratreffeillä olemme käyneet ahkerasti. Talvella ei tullut nähtyä oikein ketään tai käytyä paljon missään, että jos nyt sitten senkin edestä. Sekä Merlinillä, että Papulla on opittavaa sosiaalisista taidoista, mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Toissapäivänä, kun meitä oli peräti kahdeksan koiraa liikkeellä ihmisineen, M vielä roikkui riisenineidin takapuolessa kiinni kuin mikäkin vieteriukko, mutta eilen uudella tapaamisella ei ollut juuri mitään ongelmaa. Pari kertaa kun tiukasti sanoi, niin manssi jätti toisen rauhaan ja läksi jopa leikkimäänkin. Merlin ei ole koira leikkisimmästä päästä, liekö vanhemmalla Akulla asiaan jotain tekemistä, mutta käyttäytyä pitää silti osata. Ja hyvinhän se menikin. Pillille harjoitellaan vielä kovasti, kyllä siitäkin jotain vielä tulee. Vieheellä ei olla vieläkään päästy, saa nähdä päästäänkö koko keväänä...
Nyt pitäisi alkaa ehostautumaan syntymäpäiviä varten. Omiani. 24 vuotta pamahti tänään täyteen. Onnea minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti