Pienen juhlan paikka

Just don't stop, let's keep the beat pumpin'
Keep the beat up, let's drop the beat down
It's my party, dance if I want to
We can get crazy, let it all out!

Pieni tauko kirjoittamisesta, mutta palaankin heti hyviin uutisiin! Merlin kävi virallisessa terveystarkastuksessa ja sai varsin toivotut tulokset:

Silmätutkimus: ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia
polvilumpiolux.med: 0/0
sydämen kuuntelutulos: ei sivuääniä

No niin, osa tavoitteesta siis suoritettu! Päätin lykkää luustotutkimuksia peremmälle kesään, koska nyt on tulossa iso rysäys näyttelyitä, ja luustokuvia varten koira täytyy rauhoittaa, ja lääkäristä ja lääkkeestä riippuen anti-doping aika on 7-28 vrk. Odotellaan siis sopivaa aikaa... Näillä eväillä on kumminkin hyvä jatkaa. Kesäksi on tulossa kuitenkin kaikenlaisia suunnitelmia! Haaveilen AD-testiin osallistumisesta, BH-kokeeseen valmistavasta kurssista, ALO-tokokurssista, MH-luonnekuvauksesta... kaikkea haluttaisiin tehdä vaan miten meinaa aika, energia ja rahat riittää? Sitä saa ihmetellä...

Huhtikuu on mennyt kuin unessa eteenpäin. Kuun alussa hieman pyöräiltiin ja todettiin, että nuorta manssiparia alkoi olla mahdoton pitää yhdessä, joten tuli kotiin muuton aika taas tyttöystävän luota. Merlin on hieman itseskellyt Papun perään, mutta kyllä se siitä. Odotetaan hieman jälkikiiman parhaiden tuoksujen hälvenemistä ja katsotaan sitten, jahka nuori mies malttaisi rauhoittua ja olla oma itsensä tyttömanssin seurassa.



It's our party we can do what we want to 
It's our house we can love who we want to
It's our song we can sing if we want to
It's my mouth I can say what I want to
Say yeah, yeah, yeah, yeah!

Merlinillehän on ehkä... ehkä, jalostussuunnitelmia... jos luusto kuvataan terveeksi ja mahdollisessa syksyssä jalostustarkastuksessa Merlin todetaan jalostuskelpoiseksi urokseksi, niin miksi ei? Täydellinenhän tuo ei toki ole - takakulmaukset ovat melko niukat ja karvoitus saisi olla tuuheampaa, mutta siltä löytyy myös paljon hyvää - tasainen, rodunomainen, ehkä aavistuksen sosiaalisempi luonne, hyvä saalisvietti ja motivaatio, hyvä pää ja hyvät korvat ja erinomainen koko. Suomessa alkaa olemaan harvassa rotumääritelmän sisällä olevat narttumanssit, joiden toivottu säkä on 38 senttiä. Pari senttiä sinne tänne nyt ei haittaa, mutta kun narttu alkaa olla urosta isompi...

Mutta katsotaan tuota nyt vielä, mitään ei ole kiveen hakattu. Mer on vasta parivuotias, mikään kiire ei ole. Jos tuo nyt sattuisikin tämän vuoden puolella astumaan nartun, niin siitä odotan katsottavaksi jonkin verran jälkeläisnäyttöäkin, ennen se saisi astua uudelleen. Kolme pentuetta on aivan maksimi.


Olemme käyneet taas lenkkeilemässä ja treffailemassa paljon, niin säiden salliessa kuin säiden yllättäessä. Pappakin oli mukana samoilemassa nelisen tuntia Mustavuoren metsissä, jossa ei näkynyt sieluakaan koko retken aikana. Merlin on edelleen vähän turhan tutkaileva ja säntäilevä, se selvästi haluaisi tehdä pidempiäkin retkiä ja hakee enemmän jäljelle kuin aiemmin, mutta reeniä reeniä... Kyllähän se narttukoiran perään taas paineli tuhatta ja sataa Hallainvuorella, kun oltiin treffailemassa muita koiria, ja sitten sitä etsittiin kymmenkunta minuuttia, näköhavaintojen mukaan "pieni koira paineli helvetin kovaa tuonne" ja koira oli mennyt ristiin rastiin metsässä ja hiekkatieltä sitten lopulta löysi meidät, hieman hölmistyneen näköisenä. Pari päivää sai mennä taas pitkän liinan jatkeena. Voih, olispa kevät ja sen tuoksut jo ohitse ja tuo Kapteeni Hormooni rauhoittuisi!

Pappa voi hyvin ja pulskasti. Saimme mätsäristä kehuja hyvästä lihaskunnosta ja kunnioitettavasta iästä viime sunnuntaina, mutta sinisen nauhan ja tipuimme siitä joukosta niin ikään pois. Mansseilla ei onni suosinut, kylmästä tärisivät, raukat. Tietää ensikerralla olla menemättä sateella kököttämään minnekään.

Huomenna on viikon viimeinen työpäivä ja sitten alkaa pääsiäisvapaat. Perjantaina suuntaamme Jennan kanssa Lietoon agilitykisoihin. Minun ja Merlinin ykkösluokan viimeisen LUVAn metsästys voi alkaa... kisakello senkuin tikittää. Samoin valiokello! Se viimeinen serti jos kehtaa kummitella koko vuoden, niin rupean kyllä kiukuttelemaan. Reilu viikon päästä on vuorossa Lahden kansainvälinen näyttely, paikalla on kuusi manssia, joista ainakin kolme uroksia. Markku Kipinä meillä siellä... katsotaan mitä tulee.

Huomenna on tiedossa leffailta kämppiksen kanssa ja illalla agitreenit. Parit kepit jos saataisiin taas hiottua, olisin iloinen.

So raise your glass if you are wrong

In all the right ways, all my underdogs

We will never be, never be anything but loud

And nitty, gritty, dirty little freaks

Won't you come on and come on and

Raise your glass!