Hulluna harrastuksiin

Voi että koiranomistajan elämä on toisinaan palkitsevaakin! Ja sitten kun on tällaisia pieniä/keskikokoisia koiria, joilla on erilaisia ominaisuuksia, mutta tahtoa, halua ja intoa, niin näiden kanssahan tulee kokeiltua vaikka mitä. Viime vuoden toukokuussa upposimme syvälle vieheharrastuksen pariin ja siitä on tullut agilityn ohella ykkösjuttumme saalisviettisen ja nopean koiran kanssa. Se on vietikkään koiran henkireikä ja intohimo - järjenvalo sammuu ja katseessa syttyy aivan toisenlainen liekki. Rauhallinen uuvatti-Merlinkin huutaa ja ulvoo, ja tempoo, kun moottoriviehe lähtee käyntiin niityn laidalla. Marvel on niin ikään syttynyt todella hyvin vieheeseen ja ajaa varmasti ja hallitusti, pisimmillään noin viisikymmentä metriä pienen käännöksen kera. Mennään varmaan näitä pieniä pätkiä 6-7 kuukauden ikään saakka, kunnes voidaan alkaa miettimään kokonaista rataa. Toki riippuu hieman koiran fyysisestä ja henkisestä kehityksestä. Luhtilaukkaajien rapamaastoja on aikaistettu kuukaudella ja minimanssi on silloin puolivuotias... pentuluokkaanhan sitä voisi mennä tättäröimään. Merlin on pokannut kahdet 8.sijat kaksista kisoista hyvin pistein, ja toivossa on pitää paikka top 10 juoksijoissa pienissä aikuisissa.

Viime lauantaina Merlin ja minä hosuttiin ensimmäisissä rally-toko treeneissämme. Rally-Toko on vauhdikas, hieman helponnettu laji tokosta, jossa koiraa saa kehua koko suorituksen ajan. Radan halki suoritetaan erilaisia temppuja, käännöksiä ja paikallaoloa hyvässä hengessä ja löysällä hihnalla. Minä olen opettanut Mepalle seuruun ja sivulletulon melko puolivillaiseksi kun lähinnä keskityttiin agilityyn, mutta nyt kun on innokkaita ohjaajia tarjolla muissa lajeissa, niin mieluummin mielekästä ohjeiden kuuntelua uudessa lajissa kuin paikalla junnaamista vanhassa. Merlinkin vaikutti olevan innoissaan uudesta tekemisestä! Ensimmäisellä kieroksella se oli skarppi ja tehtiin kylttien temput hyvin. Tokalla kierroksella meni vähän kaukaisuudessa olevan koiran etsimiseksi, mutta kaveriohjaajalta saatiin jo hyviä vinkkejä eteentulon harjoitteluksi. Rutistettiin vielä kolmas kierros videolle, josta näkyy, että sivulle tuloa täytyy harjoitella vielä rutkasti. Seuruu on aika kivannäköistä, etenkin kun sitä ei ole paljoa ylipäätään treenattu. 

Kuva C Tyrni Särkkä

Kuva C Tyrni Särkkä

Kuva C Tyrni Särkkä

Merlin palkkautuu kehuista, sekin tuli taas todistettua ja juuri kun yrittänyt päästä tokoharjoitteluissa eroon lysyssä ja vinossa kulkemisessa, nyt vaihdoimme koiran kanssa katsekontaktit ja pikku musta heilutti häntäänsä - "Hei mamma, mulla on kivaa!"

RT taitaa jäädä meidän harrastuslistalle pysyvästi ja kuka tietää, ehkä ensivuonna suunnataan kisoihinkin. Nyt harjoitellaan tämä viikko sivulle tuloa ilman käsimerkkejä, eteentuloa ja palkkaamista.

Marvelilla ei riitä kärsivällisyys nypläämiseen, mutta hänpäs pääsi tänään ekaa kertaa hakumetsälle. Koska minimanssi uisi SPKL-liivissä, niin hän sai oranssin huomioliivin ylleen ja eiku menoksi. Tyrni toimi maalimiehenä ja muutaman sekunnin ihmettelyn jälkeen pentu katosi kuusen taakse etsimään eksyneen maalimiehen ja palautti mallikkaasti takaisin keskiviivalle. Marvelin ei tarvinnut etsiä Tyrniä kuin kolmisen kertaa alta kymmenen metrin matkalta, mutta nopeaa se tajusi homman juonen ja oli innokkaasti siinä mukana. Mukana oli myös Jennan Luna ja Loki, joista valkoinen riiviö vei voiton. Luna lähti minun perään hyvin ja tuli innokkaasti hakemaan palkan, mutta ei oikein malttanut lähteä mun kanssa yhtä matkaa takaisin maaliviivalle. Saksanpaimenkoira Vea ja holskut Ykä ja Jaapi olivat hienoja kaikki!

Kuva C Mio Mäkijärvi

Oli meillä agilityakin sunnuntaina. Vähän aikaa ollut bleh-fiilis agin suhteen kun ei olla päästy ohjattuihin treeneihin, mutta pian sekin korjaantuu! Ehdin vihdoinkin lähteä keräämään pisteitä talkoisiin, ja pisteet tietävät mahdollisuutta ostaa treenikertoja muilta seuran jäseniltä! Wuuhuu! Omatoimitreeneissä viimeksi meiltä sujui kepit mukavan vauhdikkaasti ja irtoamisen putkeet. Muutama onnistunut, joskin hidas sylikäännöskin meni. Kyllä tää tästä.

Tiistai onkin sitten koirien lepopäivä (lähdetään aamulla tukkuun Miran ja Katin kanssa) ja keskiviikkona suunnataan näillä näkymin Lahteen mätsäriin. Porvoon ryhmis lähestyy, iik iik!

Pennun tärkeät taidot ja napinaa

Meillä on tärkeää, että koirat tulevat toimeen muiden koirien kanssa. Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta sietää pitäisi. Me tapaamme paljon muita koiria treeneissä, kisoissa, treffeillä, puistossa ja tuttavien koiria ulkoiluttaessa. Sosiaalinen koira on minulle melko korkealla oleva kriteeri, koska suurin osa omista sosiaalisista kohtaamisistani on muiden koiranomistajien kanssa. Koira joka murisee, dominoi, pelkää tai arastelee muita koiria ei ole monesti kovinkaan yhdistävä tekijä vieraiden ihmisten parissa.

Onni onkin rohkea ja sosiaalinen pieni koiranalku nimeltä Marvel. Se pitää niin isoista kuin pienistä koirista, ja pienen sähläämisen jälkeen osaa jopa käyttäytyä ja kuunnella vanhempia koiria, kun nämä asettavat rajoja.

Me ollaan vietetty heinäkuun hiljaiseloa ja käyty enimmäkseen vieheellä, nukuttu pitkään ja talssittu luonnossa. Tuli nähtyä HTTYD2 ja voi että oli ihana elokuvakokemus! Imelänmakea, mutta mehevä pulled pork burgerikin tyli syötyä Amarillossa. Rahat ovat pitkästä aikaa todella tiukilla, joten pitäisi vältellä nyt muutama viikko minkään ostamista... Seure aukenee elokuussa ja olen pistänyt paljon keikkatoiveita ja hankkinut uuden rikosteriotteen, joka pitäisi heti muistaessa kiikuttaa Kampin toimistoon. Huomenna nähdään kaveria ja tämän kahta basenjia puistossa ja ajateltiin me piipahtaa Falkullan kotieläinpuistossakin.

Eilen oltiin Marvelin ja Merlinin kanssa pentutapaamisessa Hakunilassa. Paikalla oli kahdeksan koiraa, pieniä pentuja, vuosikas ja kolme parivuotiasta. Kaikki viihtyivät keskenään hyvin, pujotellen muovitettujen heinäpaaluje välissä ja juosten hippaa. Marvelkin pisti ihan kunnolla leikiksi ja nautti koko puolitoistatuntisen muiden koirien kanssa. Merliniä ei huvittanut leikkiä vieraiden pentujen kanssa vaan komensi nämä pois jaloistaan, silmäili vähän vuosikkaan Cola-folkin kanssa ja osasi hienosti tulla luokse, vaikka tiellä käveli koiria ja hevosia välillä.

Tänään on taas torstai ja lähdetään Hyvinkäälle vieheelle. Marvelin voisi käydä matkalla punnitsemassa Musti&Mirrissä, oma vaaka näyttäisi manssin extrapainolla 7 kiloa. Aikamoinen jötkäle 4,5 kuukauden ikäiseksi terrierinpennuksi!

Vielä puolitoista viikkoa Porvoon ryhmänäyttelyyn, jossa on vain Merlin ja Papu, tuomarina Kimmo Mustonen. Voitto ei ole mikään itsestäänselvyys kummallekaan manssilla, jos Mustonen ei löydä minimansseissa mieleistään, mutta toivoa sopii! Tuomari piti ainakin pennuista oikeasta koosta, mutta oli myös tarkka liikkeistä. Katsotaan mitä tuleman pitää. Terri-Erissä, tai tänä vuonna World Terrier Showssa pikkumustia on huikeat 33 koiraa. Maailman Voittaja laittoi paremmaksi ja manchesterinterrierejä on 40 kipaletta, mikäli kaikki ilmoittautuneet pääsevät paikalle! 40! Hui, se on jo melkoinen määrä! Mitään mahkuja ei tuommoisen kaljukaulan kanssa ole, mutta ihan pelkän kokemuksen vuoksi tunnelma on varmasti Messukeskuksessa huikea! Terri-Erissä tuomarina on ruotsalainen Cindy Pettersson, joka viime vuonna kyllä kehui Merliniä paljon, mutta nyt paikalle tulee muitakin todella hienoja koiria. MV:ssä on brittituomarina Andrew Brace - rodun kotimaan tuomari on aika hienoa saada näin isoon tapahtumaan mukaan. Reilu kolme viikkoa Messarin suureen tapahtumaan!

Kesäkuu pähkinänkuoressa

Hupsista keikkaa, niin siinä kävi, että ehdin vain kerran kirjoittaa blogia kesäkuussa. Tallinnanreissu on jo muinaista historiaa ja siinä välissä on ehtinyt tapahtua Kotkan reissue, juhannus, Flamingo Spa, Marvelin rokotukset ja törkeä kasvu, viehetreenien kunnollinen aloittaminen, Merlinin sikaripunkin parantuminen, Pride ja kuukauden työttämänä olo!

Kotkassa oltiin ja käytiin ja loikoiltiin. Paistoimme kauniissa grillikatoksessa makkaraa ja läiskimme hyttysiä ihostamme, ja hytisimme kylmässä kammarissa ohuiden peittojen alla. Miran isovanhemmat olivat varsin mukavia ja vieraanvaraisia, ja talon koirat ottivat touhuavat terrierit hyvin vastaan nartun tiineydestä huolimatta. Piipahdimme me myös siellä näyttelyssäkin, joka oli lyhyt vajaa tunnin piipahdus kauniissa ja tuulisessa merimaisemassa. Merlinin valioluokan korkkaus alkoi SA:lla ja PU3-sijalla rintakehän vähyyden rokottaessa tällä kertaa. Papu sai toisen CACIBinsa ja olis PN2.

Juhannusta vietettiin puolestaan kaveriporukassa harmaassa ja sateisessa säässä Hyvinkäällä hiekkakuopilla viiden koiran kera. Makkaran sijaan paistoimme pihvit ja vaahtokarkkeja, kuuntelimme musiikkia ja heittelimme koirille palloa. Muutama viluinen, mutta rento tunti siinä vierähti ja bileet jatkuivat miedon alkoholin merkissä kotosalla. Pappakoira oli jaksanut riekkua hiekkamäissä ylös alas ja palautin hänet hyvillä mielin takaisin hoivakotiinsa Herttoniemeen.

Flamingo Spa oli mukava. Siihen kuului valkosavinaamio ja mineraaliallas sekä herra Hakkarainen.

Marvel on tällä hetkellä vaatimattomat 6,1 kiloa. Sille on kasvanut todella mukavat kulmaukset niin eteen ja taakse, hanta on venynyt, pää on valtava eivätkä tassutkaan nyt ihan pienet ole. Nelikuinen lapsi juoksee viehetä kuin paraskin ammattilainen tappoon asti ja nappasi ensimmäisestä mätsäristään punaisen nauhan ja runsaasti kehuja. Hieman hoikkaan kuntoon päässyt Merlin oli Hyvinkäällä sinisten pienten aikuisten ykkönen ja perseili sitten BIS-kehässä hyvän käytöksen korvaamiseksi. Päätettiin Miran kanssa tiristää yksi näyttely ennen Terri-Eriä ja Maailmanvoittajaa ja piipahdetaan Porvoossa ryhmänäyttelyssä 26.päivä heinäkuuta eli kolmisen viikon päästä. Mepalla on hyvää aikaa kasvattaa hieman karvojaan takaisin, sillä sikaripunkki on nujerrettu - oikeastaan se melkein kuoli itsekseen ja panikoin todennäköisesti aivan turhaan. Noh, onpa varalta olemassa kallis 50 euron lääke, jos nyt sattuisi niinkin huono tuuri, että joku toinen huushollin elukka sen saa...

Vieheellä ollaan käyty ja paljon. Niin radalla kuin maastossakin. Ja koirat nauttii.

Nyt tulee uni silmään, joten jatketaan taas pian... niin no, AgiRotuun piti mennä tänä vuonna, mutta polvi petti alta ja konkkaan huomenna parin koiran kanssa mätsärissä Tuomarinkartanolla.